Epäasiallinen kohtelu voi viedä työkyvyn tai johtaa jopa itsemurhaan

Jaa sivu:

Mitä kauemmin epäasiallinen kohtelu on jatkunut työpaikalla, sitä tuhoisammat ovat seuraukset, kuvaa asian vakavuutta väitöskirjatutkija Susanna Lundell Turun yliopistosta.

– Epäasiallinen kohtelu ja työkiusaaminen voivat johtaa uhrin työkyvyttömyyteen tai syrjäytymiseen työmarkkinoilta ja altistaa itsetuhoisuudelle. Tiedetään, että jotkut kiusatut ja huonosti kohdellut ovat päätyneet jopa itsemurhaan, Lundell sanoo.

Lundell valmistelee Turun yliopistossa oikeussosiologian alaan kuuluvaa väitöstutkimusta, jossa hän tarkastelee viranomaisille edenneitä työpaikkakiusaamistapauksia.

Lundell muistuttaa, että kaikilla työpaikoilla on joskus erimielisyyksiä, jännitteitä ja asiatonta käytöstä, ja niistä aiheutuu mielipahaa. Kaikki kielteisiä tunteita herättävät työyhteisön ongelmat eivät kuitenkaan ole kiusaamista tai epäasiallista kohtelua.

– Kiusaaminen ymmärretään eteneväksi prosessiksi, jonka seurauksena kielteisen kohtelun kohteeksi joutunut ihminen ajautuu puolustuskyvyttömään asemaan. Työpaikkakiusaamista on pidetty yhtenä psyykkisen väkivallan muotona, Lundell sanoo.

Epäasiallisen kohtelun sekä työpaikkakiusaamisen syitä, ilmenemismuotoja ja seurauksia on tutkittu 1980-luvulta lähtien. Niiden tiedetään altistavan posttraumaattiselle stressihäiriölle ja mielenterveysongelmille myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole kärsineet aiemmin mielenterveyden häiriöistä.

– Suomalaispalkansaajien työoloja kartoittavien tutkimusten mukaan noin joka kolmannella palkansaajalla on ollut omakohtaisia kokemuksia kiusaamisen kohteeksi joutumisesta työuransa aikana.

Lundell tarkastelee väitöstutkimuksessaan viranomaisille edenneitä tapauksia. Hän selvittää, miksi kiusaamistapaukset etenevät viranomaiskäsittelyyn sekä miten epäasiallista kohtelua ja sen seurauksia on hahmotettu oikeudellisissa konteksteissa. Hänen mukaansa rajanveto asianmukaisen työnjohtovallan ja epäasiallisen kohtelun välillä näyttääkin olevan keskeinen teema työpaikkakiusaamistapausten oikeudellisessa tarkastelussa.

Viranomaisten käsiteltäväksi edenneissä kiusaamistapauksissa kiusaajana on yleensä esimies. Kiusatut eivät myöskään lukuisista yrityksistään huolimatta ole saaneet organisaation johdolta apua tilanteen selvittämiseen

– Kiusaaminen on kestänyt yleensä pitkään, useimmiten jopa useita vuosia, ennen kuin tapaus tulee viranomaisten käsiteltäväksi. Uhrit ovat kärsineet kiusaamisen seurauksena erilaisista psyykkisistä oireista ja terveydellisistä ongelmista, Lundell sanoo.

– Monet ovat ennen työsuhteen päättymistä olleet pitkiä aikoja sairauslomalla, ja kiusaamisen seuraukset jatkuvat usein vielä pitkään työsuhteen päättymisen jälkeen. Kiusattu voi työsuhteen päätyttyä joutua työmarkkinoiden ulkopuolelle työkyvyttömyyden tai työttömyyden seurauksena.

Lundellin tutkimusaineistossa on ammattialansa huippuosaajia, joiden voi olla vaikea työllistyä osaamistaan vastaaviin tehtäviin.

– Vuosia kestäneestä kiusaamisesta on jäänyt monille elinikäiset psyykkiset arvet. Joillekin ajatus työelämään palaamisesta herättää voimakasta pelkoa traumaattisten kokemusten toistumisesta. Työelämään palaamista voi vaikeuttaa myös pelko hankalaksi työntekijäksi leimautumisesta.

Kallis lasku kaikille osapuolille

Epäasiallisesta kohtelusta ja kiusaamisesta lankeaa usein kallis lasku. Työntekijä menettää terveytensä. Yhteiskunnalle tulee kalliiksi työpanoksen menettäminen esimerkiksi sairauslomina tai eläkkeinä.

Työnantajalle piittaamattomuus voi maksaa kymmeniä, jopa satoja tuhansia euroa. Maksettavat korvaukset työkyvyn menetyksestä voivat olla huomattavia.

Työmarkkinoilta syrjäytyminen pienentää eläkekertymää, jolloin kiusaamisen seuraukset heijastuvat ansiotasoon vielä vanhuuseläkkeelle jäämisen jälkeenkin.